Mielenkiintoinen mutta todellinen työnantajakuva toimii somessa

Jo muutaman viime vuoden ajan HR:n ja rekrytoinnin keskeisiä teemoja on ollut sosiaalinen media. Työnantajakuva seuraa läheisesti mukana ja tästä on monen monta blogitekstiä ja mm. jopa kirjakin suomeksi ilmestynyt. Kaiken voi ehkä tiivistää Tom Laineen ja Teemu Korven tavoin: hyvä työnantajakuva, somessa kuin IRL, tulee sisältä päin.

Työnantajakuva ei voi olla verkossa yhtään mitään muuta kuin se on oikeasti. Sosiaalinen media ei tee taikatemppuja ja työnantajasta ei tule sillä ihanteellinen jos se päättää liittyä Facebookiin tai julkaista avoimia positioita Twitterissä. Kun työntekijät voivat hyvin, nauttivat työstään ja heitä arvostetaan ja tarjotaan mielenkiintoisia haasteita, siitä on myös helppo kertoa muille ja houkutella uusia osaajia organisaatioon.

Sisältö edellä

Tarjoa yhteisöjen seuraajille, tykkääjille ja faneille sisältöä ja syitä, siihen miksi he ovat kiinnostuneita organisaatiosta työnantajana. Aitous ja rentous toimii, pienet ja hauskat jutut organisaation arkipäivistä tuovat inhimillistä otetta työntekoon Näytä kuvia tai videoita organisaation arjesta, työkavereista, tiloista, projekteista ja onnistumisista. Käsi ylös ketä ei edes hymyilytä Tikkurilan 150v. juhlavideo Matin ja Tepon tahtiin? Lisää näitä.

Parasta sisältöä näin yt-neuvottelujen aikana ovat tietysti avoimet työpaikat, ja paikkojen avautuessa on niitä hyvä tuoda eri muodoissa esiin eri kanavissa. Viesti avoimesta positiosta Twitterissä on (tietysti pakostakin) lyhyt ja informatiivinen, mutta sitä voi avata rekrysivuilla, Linkedinissä tai Facebookissa enemmän. Hyvät tyypit tuntevat hyviä tyyppejä, joten jo nykyisten työntekijöiden ”etsin itselleni kollegaa” –tyyppiset päivitykset voivat toimia yllättäen hyvin, kun on tarkoitus metsästää tietyn alan erikoisosaajia.

Ota huomioon erilaiset some-kanavat

Tiivistäen voidaan todeta että jokaisella some-kanavalla on oma roolinsa. Työnantajakuvaa voi viestiä monessa kanavassa ja vieläpä yhtä aikaa. Helpoin ja loogisin ensimmäinen askel on usein Linkedin, joka on mahtava kanava viestiä uusista positioista ja tuoda organisaatio esiin paikassa, jossa ammattilaiset jo muutenkin verkostoituvat keskenään. Twitterille ominaista on nopeus, sisällönjakaminen ja yhteisöllisyys vieraiden, mutta samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Työnantajakuvan kannalta yksinään ehkä hieman huono kanava, mutta Twitter on kuitenkin hyvä tapa kertoa avoimista tehtävistä ja tapahtumista useille ja osallistua keskusteluihin. Twiittien ”elinaika” on harvinaisen lyhyt, vain muutamia minuutteja, joten oikeiden hashtagien käyttö on tärkeää. Facebook on kaikista henkilökohtaisin, mutta voi toimia esim. nuoria kohderyhmiä rekrytoitaessa parhaiten. Oman fani/seuraajajoukon rakentaminen voi viedä aikaa ja sisältö edellä mennään täälläkin.

Mielenkiintoisimpia, uusia vahvasti visuaalisuuteen keskittyviä kanavia työnantajakuvan ja rekrytoinnin alalla ovat mm. Pinterest ja mobiili Instagram. On mielenkiintoista kuulla, että Pinterest on esim. Jenkeissä Sodexhon tärkeä kanava rekrytoinnissa. Instagram rekrytoinnin ja työnantajakuvan rakentamisen välineenä on aika lailla kokeiluasteella, ja olisikin mielenkiintoista kuulla onko jollain tästä esimerkkejä tai caseja? Myöskin suomalaisista Pinterest-sivuista rekryyn liittyen olisi mukava kuulla lisää.

Usein ajatellaan että sosiaalinen media on ilmaista, mitä se periaatteessa onkin. Toki Linkedinin yritysprofiili voi olla suuri investointi, mutta Facebook, Twitter, Pinterest jne. ovat toki perustoiminnoiltaan ilmaisia. Sisältö ei sinne kuitenkaan itsestään ilmesty, joten sisällön tuottamiseen on todella tärkeää varata aikaa ja resursseja. Eikä sisällön tuottamisen pidä ollan vain HR:n tai viestinnän tehtävä, vaan parhaiten konsultin arjesta osaavat kertoa itse konsultit.

Myös ikävistä asioista on pystyttävä viestimään

YT:t, irtisanomiset, organisaatiouudistukset ja monenlaiset muutokset ovat lähestulkoon arkipäivää monelle yritykselle ja organisaatiolle. Olisi hieman outoa jos näistä ei voitaisi viestiä myös sosiaalisessa mediassa. Se, että ikävät uutiset jätetään täysin huomiotta ja keskitytään vain positiivisiin asioihin vaikeina tai muutoksen aikoina antaa myös omituisen kuvan. Netissä keskustelut ja pohdinnat kuitenkin jatkuvat, ja hyväkin työnantajakuva voi kääntyä itseään vastaan.

Kuva missä tahansa sosiaalisen median palvelussa on aina kiillotettu versio todellisuudesta – profiilikuvissa ollaan kauniimpia, iloisempia ja hoikempia. Tai ehkä voidaan olla muuta, mutta se on sitten ironiaa, yleensä positiivista sellaista. Sama pätee työnantajakuvaan sosiaalisessa mediassa. Totuus on siis helpoin ja paras tapa tuoda esiin identiteettiä työnantajana, sitä on helpoin puolustaa ja sitä paitsi jokainen nettietsivä haluaa kaivaa totuuden kuitenkin esiin.

By anne on 19/11/2012 · Posted in EB perspectives, sosiaalinen media

Be the first to post a comment.